Tyypiltä puuttuu toki poliittiset meriitit, mutta on jossain määrin verrattavissa muuallakin maailmassa politiikan ulkopuolelta mukaan tulleisiin ehdokkaisiin. Toki ei ihan suoria verrattavia välttis löydy, mutta läheltä kuitenkin. Aaltolalla ja normi sukankuluttajalla on mielestäni pieni ero, jos toinen on vuosikymmeniä seurannut suomen ja muiden maiden diplomaattisten suhteiden kehitystä, ja normi tallaajat keskittyy valittamaan pensan hinnasta.
Toki ei ihan suoria verrattavia välttis löydy, mutta läheltä kuitenkin.
Martti Ahtisaari? Politiikan ulkopuolelta presidentiksi. Ei ollut juuri liityntää SDP:hen ennen vaaleja ja erosi puolueesta valintansa jälkeen (kuten presidenteillä on tapana). Oli niin kaukana demareista, etteivät he halunneet Ahtisaarta toiselle kaudelle.
Tää on hyvä esimerkki! Ei tullut mieleen, kun 90-luvulla ei ollut vielä ikää äänestää.
Toki hieman eri tausta kun toinen on tutkija, ja toinen ollut diplomaattisella puolella, mutta juuri tällaista esimerkkiä hain, että päivittäispolitiikan ulkopuolelta on aiemminkin tullut ehdokkaita.
Ihan positiivinen kuva minullakin hepusta on, ei siinä mitään. Mutta minulle se, että käy antamassa kommenttia milloin missäkin keskustelussa asioista ei vielä itsessään ole meriitti presidentiksi asti, olkoot miten oppinut kaveri hyvänsä. Kansanedustajaksi voisin ollakin äänestämässä ja en nyt sinänsä poissulje sitä presidentinkään pestiä pidemmässä juoksussa, mutta aamutöllön kommenttipalsta ei ihan riitä.
Enkä sitäkään poissulje, etteikö presidentti voisi olla jostain ihan kadulta repäisty tyyppi ilman poliittista uraa, mutta semmoisen hepun löytyminen on melkoisen epätodennäköistä, eikä Aaltola ole yksi heistä.
Tyypiltä puuttuu toki poliittiset meriitit, mutta on jossain määrin verrattavissa muuallakin maailmassa politiikan ulkopuolelta mukaan tulleisiin ehdokkaisiin.
Poliittisesti sitoutumaton Mika Aaltola yrittää kääntää edukseen sen, että häneltä puuttuu poliittinen kokemus.
Ensimmäinen lause artikkelista. Tarkoitukseni oli siis politiikalla viitata tähän sirkukseen, jossa äänestetyt päätöksentekijät on. Tyypillä on nimenomaan käsittääkseni kokemusta, joka on muutakin kuin vastaedustajien kanssa riitelyä.
Tyypiltä puuttuu toki poliittiset meriitit, mutta on jossain määrin verrattavissa muuallakin maailmassa politiikan ulkopuolelta mukaan tulleisiin ehdokkaisiin. Toki ei ihan suoria verrattavia välttis löydy, mutta läheltä kuitenkin. Aaltolalla ja normi sukankuluttajalla on mielestäni pieni ero, jos toinen on vuosikymmeniä seurannut suomen ja muiden maiden diplomaattisten suhteiden kehitystä, ja normi tallaajat keskittyy valittamaan pensan hinnasta.
Martti Ahtisaari? Politiikan ulkopuolelta presidentiksi. Ei ollut juuri liityntää SDP:hen ennen vaaleja ja erosi puolueesta valintansa jälkeen (kuten presidenteillä on tapana). Oli niin kaukana demareista, etteivät he halunneet Ahtisaarta toiselle kaudelle.
Tää on hyvä esimerkki! Ei tullut mieleen, kun 90-luvulla ei ollut vielä ikää äänestää.
Toki hieman eri tausta kun toinen on tutkija, ja toinen ollut diplomaattisella puolella, mutta juuri tällaista esimerkkiä hain, että päivittäispolitiikan ulkopuolelta on aiemminkin tullut ehdokkaita.
Ihan positiivinen kuva minullakin hepusta on, ei siinä mitään. Mutta minulle se, että käy antamassa kommenttia milloin missäkin keskustelussa asioista ei vielä itsessään ole meriitti presidentiksi asti, olkoot miten oppinut kaveri hyvänsä. Kansanedustajaksi voisin ollakin äänestämässä ja en nyt sinänsä poissulje sitä presidentinkään pestiä pidemmässä juoksussa, mutta aamutöllön kommenttipalsta ei ihan riitä.
Enkä sitäkään poissulje, etteikö presidentti voisi olla jostain ihan kadulta repäisty tyyppi ilman poliittista uraa, mutta semmoisen hepun löytyminen on melkoisen epätodennäköistä, eikä Aaltola ole yksi heistä.
Politiikan ulkopuolella?
Ensimmäinen lause artikkelista. Tarkoitukseni oli siis politiikalla viitata tähän sirkukseen, jossa äänestetyt päätöksentekijät on. Tyypillä on nimenomaan käsittääkseni kokemusta, joka on muutakin kuin vastaedustajien kanssa riitelyä.